Ladan viimeinen matka

Saksalaisen kirjailijan Wolfgang Herrndorfin teos "Ladaromaani" on kuvaus kahden teini-ikäisen saksalaisen pojan, Maikin ja Tschickin, hullusta ja mukaansa tempaavasta automatkasta ympäri Saksaa. Kirja käsittelee huumorin täyteisesti näiden kahden pojan oman identiteetin ja arvomaailman löytymistä heidän matkallaan kohti Tschickin keksimää kuvitteellista Valakiaa, ilman karttaa. Pojat seikkailevat varastetulla Ladalla ympäri Etelä-Saksaa oppien erilaisia asioita. Tarina ei ole lähelläkään tavallista kasvukertomusta, josta hyvänä esimerkkinä on, kun pojat varastavat bensaa ja pakenevat poliisia. Maik ja Tschick tapaavat kirjassa ihmisiä lähes Saksan jokaisesta yhteiskuntaluokasta, esimerkiksi kaatopaikalla asuvan tytön "Isan".

  Kirjan minäkertoja ja päähenkilö on 14-vuotias Maik Klingenburg, joka jätetään yksin kotiinsa kahdeksi viikoksi. Maik joutuu jäämään yksin, kun hänen äitinsä joutuu lähtemään vieroitukseen ja hänen isänsä lähtee lemmenlomalla "sihteerinsä" kanssa. Tämä oli ratkaiseva käänne Maikille ja hänen identiteetilleen, kun hän tuntee kotonaan yksinäisyyttä ja Tschickin tarjoama automatka tulee oikeaan aikaan. Kirjan sivuhenkilö on siis Tschick, joka on monella tavalla erityinen ja lahjakas saksalais-venäläinen nuori. Tschickiä syrjitään koulussa hänen omituisen ja omanlaatuisen persoonansa takia. Tarinassa kumpaakin henkilö yhdistää se, ettei heitä kutsuttu Tatjanan bileisiin, joihin lähes poikkeuksetta kaikki muut luokkalaiset oli kutsuttu.
 
  Kummallakaan näistä nuorista ei ole helppoa ja kirja kuvaa sen hyvin, välillä myös huumorin säväyttämänä. Nuorien arvohierarkia tulee myös esiin kirjan alussa Maikin masennuttua, kun hän ei saa kutsua ihastuksensa bileisiin. Maik sanoo, että vain ääliöitä ja natseja ei kutsuttu Tatjanan bileisiin. Tämä kuvastaa hyvin Maikin tunnetilaa kyseisellä hetkellä. Kirjassa kerrotaan tarkemmin myös Tschickiin kohdistuneesta kiusaamisesta, jossa vanhemmat oppilaat kiusaavat häntä sukujuuriensa takia. Tschick kuitenkin saa heidät hiljaiseksi vetämällä yllättävän kortin hihastaan ja uhkailemalla heitä venäläisellä mafialla. Tämä tilanteen jälkeen Maik ei enään pidä Tschickiä niin tylsänä tai yhdentekevänä tyyppinä ja se luultavasti vaikuttaa olennaisesti Maikin päätökseen lähteä automatkalle. Kirjassa heihin molempiin kohdistuu tavallisia ja epätavallisia murrosikäisten ongelmia tarinan edetessä. Tavallisista mainittakkoon koulun hierarkia ja epätavallisista esimerkiksi poliisia pakeneminen. Näitä ongelmia kohdatessaan poikien oma identiteetti vahvistuu ja he rupeavat luottamaan toisiinsa. Kirjan lopussa heidän välilleen on muodostunut jo vahva side.

  Maikin päätöksen tekoon kirjassa vaikutti Tscihickin lisäksi hänen oma järkensä ja kykynsä tehdä päätöksiä. Alussa Maik myös mietti, mitä hänen tulisi tehdä muiden näkökulmasta katsottuna, ja siitä miten muut hänet näkevät. Kirjan kuitenkin edetessä Tschick on saanut hänet tekemään asioita, joita hän tuskin koskaan uskoi tekevänsä. Esimerkiksi, kun he saapuivat kuokkavieraina Tatjanan bileisiin, Maik ei kehdannut nousta ulos Ladasta. Lopulta kuitenkin Tschickin lähes pakotettua Maik uskaltautui ulos autosta.

  Kirjassa sukupuoli ei vaikuttanut Tschickin tai Maikin väliseen vallankäyttöön, koska hehän olivat samaa sukupuolta. Kirjassa kuitenkin näkyi, että Tschick teki tärkeämpiä ratkaisuja ja saneli, mitä he tekisivät seuraavaksi. Näin Tschick piti valtaa itsellään ja Maik kuunteli.

  Kaiken kaikkiaan kirja kuvasi hyvin saksalaista yhteiskuntaa ja murrosikäisten poikien elämistä siellä.

Särmä-tehtäviä

Särmä tehtävä sivulta 70

a) Se ei ole yhden ihmisen kannanotto vaan koko lehden mielipide.

b) Kommentti ottaa myös kantaa, mutta kolumnia tiiviimmin.

c) Ne saavat tietää mitä mieltä muut ihmiset ovat, muutkin kuin kirjoittaja.

1.

Kolumnissa käsitellään energiajuomista aiheutuvia terveyshaittoja ja niiden vaikutuksia nuoriin. Pääkirjoituksessa kehotetaan asettamaan energiajuomien myynnille ikäraja. Kommentin teesi on se, että trendituotteet ovat pahaksi nuorille. Koska he luulevat saavansa energiajuomia mainostavien idoliensa ominaisuudet. Yleisönosasto kirjoituksessa viitataan energiajuomien aiheuttamiin ongelmiin nuorten purukalustoihin.

3.

a) Kolumnissa "Kaupan päälle sydämentykytyksiä ja vatsavaivoja" pääteesinä on energiajuomien terveysvaikutukset ja eritoten haitat, joita ovat muun muassa mahdolliset sydämen rytmihäiriöt ja vatsavaivat.
 
b) Tekstissä on monia erilaisia retorisia keinoja esimerkiksi metaforat, omat kokemukset ja tilastot.

5.

a) Hän perustelee sen omakohtaisella kokemuksella, jossa on esimerkkinä nuoripoika, joka on juonut jo useita vuosia energiajuomia.

b) Tekstissä on käytetty liioittelua, itsestään selvyyttä, esimerkkiä.

Toimittajan työ

1. "Journalismi on kauppatavaraa" tarkoittaa sitä, että uutiset ja journalismi on myytävää tavaraa, joita suuret myyvät mediayritykset.

2. Kilpailu on muun muassa monipuolistanut journalistista tarjontaa ja uutisvalinnat ovat painottuneet enemmän sensaatiouutisiin kuin yhteiskunnallisiin aiheisiin.

3. Jutut saavat alkunsa esimerkiksi toimitukseen lähetetystä tiedotteesta, lukijan puhelin soitosta tai toimittajan omasta havainnosta.

4. Toimittajien työ vaiheista pisimmät ovat tiedonhankinta ja analysointi. Tiedon hankkiminen tapahtuu esimerkiksi haastattelemalla aiheeseen liittyviä henkilöitä tai lukemalla aiemmin tehtyjä uutisia. Toimittajat päättävät itse uutisen julkaisemisesta.

5. Sananvapaus tarkoittaa toimittajalle samaa kuin tavalliselle kansalaisellekin, mutta siihen vapauteen liittyy aina vastuu. Journalistien on siis tiedettävä mitä he saavat julkaista etteivät he rikkoisi esimerkiksi yksityisyyteen liittyviä lakeja. Suomessa toimittajilla on sananvapauteen liittyviä oikeuksia ja heillä on lisäksi oikeus perehtyä suureen osaan viranomaisten päätöksistä. Joissain maissa tilanne ei ole näin hyvä, vaan esimerkiksi Pohjois-Koreassa ei ole sananvapautta.

S.62 t. 1a
 Ohjeet ovat laadittu alan itsesääntelyä varten. Ohjeiden tarkoituksena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ja edistää ammattieettistä keskustelua.

Dokumenttielokuvat

Täynnä Tarmoa

  Täynnä Tarmoa on Oskari Pastilan ohjaama dokumenttielokuva. Elokuva kertoo koripalloseura Porvoon tarmosta ja sen organisaatiosta. Elokuvassa seuraan tulee muun muassa ulkomaalaisvahvistuksia, jotka ovat joukkoeen managerin hankkimia "huippupelaajia". Ainakin arvostelujen perusteella siinä on paljon huumoria ja elokuvaa kuvataan muun muassa sanalla naurupommi. Elokuvassa ei ole varsinaisia päähenkilöitä. Täynnä Tarmoa sijoittuu 2000-luvulle. Tapahtuma paikkana on pikkukaupunki, jossa seura sijaitsee. Elokuva kuvaa pikkukaupungin urheiluseuran menestyksen seurauksia ja porautuu suoraan suomalaisuuden ytimeen. Teemana on näyttää perinteisen suomalaisen urheiluseuran sisin ja mitä sisäpiirissä tapahtuu. Syynä elokuvan tekemiseen on ollut se, että kaikki näkisivät minkälaisia ongelmia tai vastoinkäymisiä urheiluseuroilla voi olla. Elokuva vastustaa vääränlaista rahankäyttöä ja huonoa managerointia.
 
Joutilaat

  Joutilaat dokumenttielokuvan on ohjannut Susanna Helke ja Virpi Suutari. Tekemättömyys ja ajankuluttaminen toimivat elokuvan aiheena. Elokuva kertoo nuorista, jotka aiheuttavat harmaita hiuksia työvoimaneuvojille. Elokuvan päähenkilöitä ovat kolme amispoikaa, jotka ovat kaikki vailla töitä. Joutilaat vaikuttaa humoristiselta kuvaukselta suomalaisuudesta ja rehellisyydestä, mutta elokuvassa on myös vakavampia asioita kuten esimerkiksi ahdistuneisuus ja parisuhde ongelmat. Tapahtuma ympäristönä on karu ja kaunis Kainuu. Elokuva sijoittuu nykyaikaan. Ongelma elokuvassa on se miten nuorille saadaan töitä, eikä heistä siten tule työttömiä tai syrjäytyneitä. Elokuva on tehty, jotta kaikki näkisivät tavallisten työttömien nuorten elämää. Joutilaat- elokuva vastustaa työttömyyttä.

Kävelykeppi

Tihkusateen hämärästä alkoi näkyä yksinäinen valopiste. Polkupyöräilijä lähestyi nopeasti. Hänellä oli kiire. Polkupyörän mentyä ohi Markku jatkoi kävelemistään kohti asumatonta taloa, joka oli määrä purkaa. Markku toimi talon purku firman luottomiehenä ja hänelle annettiin aina haastavin tehtävä. Markku astui sisään taloon, joka näytti ränsistyneeltä ja harmahtava maali vuosien vesisateiden kolhimilta. Talossa haisi selvä home ja jokin mädäntyneen haju. Markku pystyi miltein maistamaan homeen suussaan ja samalla hän kuuli äänen yläkerrasta. Hän astui rappusia ylös. Siellä oli vanha mies, jolla oli pitkä parta, harmahtavat hiukset ja paksut kulmakarvat. Mies alkoi välittömästi puhumaan ja hän sanoi : "Tämä talo oli toisen maailmansodan jälkeen asekätkönä." Markku kysyi: "Mitä teette täällä ja onko teillä lupa täällä oleskeluun?" Mies sanoi: "Tämä yksi useista kätköistä oli pahimpaan varautumista" Ehdin tuskin aloittaa lauseen kun vanha mies sanoi painavasti: "Ja nyt te aioitte purkaa tämän!" Vanha mies otti kävelykeppinsä ja juoksi horjuen alakertaan. Ajattelin miehen olevan päästänsä vialla. Kävelin alakertaan ja katsoin huoneet läpi, mutta mies oli kadonnut. Paikkoja tutkiessani ajattelin mielessäni mädäntyneen hajua ja arvelin, että mies oli ollut täällä pitkään... ilmanlupaa. Markun tarkastelessa huoneita hänen mieleensä juolahti kauan aikaa sitten hänen isänsä autossa kertoma tarina. Markku ja hänen isänsä ajoivat autolla tämän kyseisen talon ohi, kun hänen isänsä sanoi Markun ukin kaverin asuneen joskus 60-luvulla tässä talossa. Mies oli kadonnut myöhemmin jälkiä jättämättä. Markku lähti talosta kävelemään kotiaan kohti. Tihkusade oli muuttunut rankkasateeksi ja kastenmadot olivat ryömineet tielle hukkumisen pelossa. Juuri ennen kotiaan Markku huomasin tienpenkalla auramerkin vieressä kävelykepin, joka näytti juuri samalta kuin vanhan parakkaan miehen keppi talossa. Markkua puistutti ajatus siitä salamyhkäisestä miehestä ja hän jatkoi matkaansa kotiin yrittäen unohtaa tapahtuman.

Ennakkotunnelmia Kuningatar K:sta

Olemme menossa äidinkielen ryhmämme kanssa teatteriin katsomaan näytelmää nimeltä Kuningatar K. Odotan esitykseltä visuaalista esitystapaa ja mielenkiintoisia kohtauksia. Näytelmä tulee olemaan intohimoisesti ja nopea tempoisesti toteutettu, koska näytelmän ohjaaja Lija Fischer oli todella mielenkiintoinen, intohimoinen ja tarmokas persoona. Minusta on mukava lähteä katsomaan näytelmää teatteriin ja toivon näytelmän olevan selkeä eli helposti ymmärrettävä ja seurattava.

Poirotin viimeinen juttu

Kirjani on Agatha Christien Esirippu, joka on kyseisen kirjailijan uran viimeinen julkaistu teos. Esirippu on kirjoitettu vuonna 1940, mutta julkaistiin vasta 1975. Vuotta ennen kuin Christie laski oman esirippunsa ja lopetti arvostetun kirjailijan uransa. Teos on dekkari, joka on yhden maailman tunnetuimman salapoliisin Hercule Poirotin viimeinen juttu.

  Kirjassa Poirot on mennyt huonoon kuntoon tultuaan Egyptistä. Hän on halvaantunut ja pyytää viimeisen kerran ystävänsä kapteeni Hastingsin Stylesiin auttamaan selvittämään kuka on salaperäinen murhaaja X. Styles oli tapahtumapaikkana ensimmäisessä Poirotin jutussa ja nyt viimeisessä. Styles toimii nyt täysihoitolana, jossa Poirot on yksi asukkaista. Kenenkään tietämättä Stylesissä on sarjamurhaaja, joka onnistuu lavastamaan murhat itsemurhiksi ja muitten uhrien läheisten syyksi. Vain Poirot tietää murhaajan henkilöllisyyden.

  Kirjan kieli on hyvin asiallista ja asiantuntevaa, mutta kirjassa on myös kohtia, jotka yllättivät ainakin minut rajuudellaan. Esimerkiksi kapteeni Hastings kirjoitti minä kertojana: ``Me kaikki tunsimme syvää sääliä häntä kohtaan ja olisimme halukkaasti murhanneet rouva Luttrellin.`` Kirjan esitystapa oli alussa hyvä, koska lukija pysyi hyvin mukana ja kykeni itse tekemään omia johtopäätöksiä kirjan alussa hitaan etenemisen vuoksi. Mielestäni loppu oli kuitenkin laitettu liian sekavaksi ja joissain kohdin oli ainakin omasta mielestäni  hyvin hankala ymmärtää asioita, jotka varsinkin Poirot oli sanonut.

  Mielestäni kirja oli todella hyvin rakennettu ja pidin siitä lopun sekavuuksista huolimatta. Kirjassa oli hyvää se, että lukija sai itse päätellä ja arvailla asioita. Kirja oli jotakuinkin sellainen, mitä odotinkin. Kirja antaa lukijalle paljon erilaisia tunteita: hyviä, että pahoja. Kirjan lopussa lukija sai toden totta yllättyä, mikä on mielestäni positiivista. Kirjassa oli mielestäni huonoa Poirotin jo yliluonnolliset kyvyt arvioida ihmisiä ja Poirot oli kirjassa mielestäni liian kaikkitietävä.

  Suosittelisin kirjaa kaikenikäisille ihmisille, jotka pitävät vanhasta rikoskirjallisuudesta. Mielestäni kirjailija on onnistunut tavoitteissaan saada Poirotin viimeinen juttu ikimuistoiseksi ja kirja on todellakin lukemisen arvoinen.

  Sanoja : 293

Hiilijalanjälki

Sanalla hiilijalanjälki tarkoitetaan usein jonkin tuotteen, palvelun tai toiminnan aiheuttamaa ilmaston rasitusta. Joskus hiilijalanjäljellä myös tarkoitetaan hiilidioksidipäästöjä eikä kokonaispäästöjä. Hiilijalanjälki on kehitetty mittariksi, josta havaitaan kuinka paljon kyseinen tuote tai toiminta vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen.

Agatha Christie, Esirippu

Kirjan Päähenkilönä toimivat Hercule Poirot ja Hastings, Poirotin uskollinen apulainen rikostenratkaisuissa. Hercule Poirot on pieni pyöreä belgialainen, joka on vanhuuspäivillään tullut pieneen kylään nimeltä Styles ratkaisemaan kuka on sarjamurhaaja, joka tappaa kansalaisia kenenkään tietämättä. Kirjassa Poirot käyttää jo tekoviiksiä ja peruukkia, koska vanhuus painaa.

  Kirjan kustantaja on WSOY. Internetistä löytämästäni arvostelussa kehutaan Christien kirjoittamista. ``Agatha on mestari kirjoittamaan yllätyksellisiä loppuja tarinoihinsa. Tämän kirjan loppu vie kyllä voiton kaikista!``, kirjoitti yksityinen kirja-arvostelija sivulla: http://personal.inet.fi/koti/juhanik/christie_kirjat.htm#Esirippu .

Runo

Loma

Mukava, rentouttava
Helpottaa ja auttaa
Tunnen, että loppuu liian lyhyeen.

Vapaa

Itämeren saastuminen

Itämeren saastuminen

Itämeren saastuminen on sen rannikoilla asuvien ihmisten paha ongelma. Se on ongelma miljoonille ihmisille isoissa kaupungeissa. Itämeri saastuu maa- ja tehdastalouden takia. Myös tavallinen yksittäinen ihminen voi vaikuttaa saastumiseen roskaamalla ja laskemalla jätevedet suoraan mereen. Saastuminen tuo myös meren eliöille vakavia ongelmia selviämisen kanssa. Itämeren saastumis ongelma voitaisiin ratkaista estämällä kaikkien tehtaiden ja maatilojen jäte- ja lannoitevesien laskemista Itämereen.

  Syynä saastumiseen on Pietari ja muut suurkaupungit Itämeren rannikolla. Pietarinkaan kaltaista suurkaupunkia ei ole vahdittu tarpeeksi. Venäläisiä on pitkään pidetty Itämeren suurimpina saastuttajina, mutta tosiasiassa tämän päivän pahin saastuttaja on Visla-joki, joka toimittaa mereen lannoitteita Keski-Euroopan kedoilta.

  Voisimme estää Itämeren saastumisen, neuvoittelemalla Keski-Eurooppalaisten kanssa viljely lannoitteiden käytöstä ja miten estettäisiin niiden pääsy jokiin. Tarvitaan sitova Itämeren suojelu sopimus, johon kaikki Itämeren maat suostuisivat ja rajoittaisivat myrkkyjen ja lannoitteiden käyttöä. Myös ravinteiden ja öljyonnettomuuksien ennalta ehkäisy on tärkeää.

  On selvää, että äsken mainittu toiminta parantaisi Itämeren veden tasoa huimasti. Itämerta on pakko suojella, jotta tulevaisuudessa ei tulisi ongelmia siitä.